Sotahistoriakeskus Päämajakaupunkiin

Kymmenen faktaa Mikkeliin suunnitellusta Sotahistoriakeskuksesta:

1. Kertoo suomalaisten lasten, naisten ja miesten elämästä sotavuosina 1939–1945.

2. Tieto- ja oppimiskeskus, joka nostaa keskiöön sodan aikana eläneitten ihmisten kokemukset.

3. Käyttää uusinta digitaalista tekniikkaa, mikä mahdollistaa kokemuksellisuuden ja vuorovaikutuksen.

4. Avaa sodan todellisuuden uusille sukupolville.

5. Kertoo sotien ajan Suomesta uusimman historiantutkimuksen valossa ja eurooppalaisessa kokonaisuudessa.

6. Pohjaa vahvaan perinteeseen. Mikkelissä on sijainnut Suomen puolustusvoimien päämaja kaikkien itsenäisyyden ajan sotien aikana.

7. On kansainvälisen tason käyntikohde, joka vetää myös ulkomaisia matkailijoita.

8. Perustaa kansallisen verkkopalvelun, jonne suomalaiset voivat tallentaa sota-ajan kuvia, kirjeitä ja muita muistoja.

9. Toimii rauhan puolesta sotaa vastaan.

10. Suunnitelma valmistuu maaliskuussa 2017, minkä jälkeen Mikkelin kaupunki päättää Sotahistoriakeskuksen perustamisesta Päämajakaupunkiin.

Lataa esiselvitysraportti
(PDF)

Ajankohtaista

Asiantuntijat

kinnunen_tiina_www
FT, Suomen ja Pohjois-Euroopan historian professori

Tiina Kinnunen

Oulun yliopisto
tiina.s.kinnunen(at)oulu.fi

Erityisala suomalainen toisen maailmansodan muistikulttuuri vertailevasta näkökulmasta, sodan mentaliteettihistoria ja naisnäkökulma. Lue lisää

Erityisala suomalainen toisen maailmansodan muistikulttuuri vertailevasta näkökulmasta, sodan mentaliteettihistoria ja naisnäkökulma Erityisala suomalainen toisen maailmansodan muistikulttuuri vertailevasta näkökulmasta, sodan mentaliteettihistoria ja naisnäkökulma Erityisala suomalainen toisen maailmansodan muistikulttuuri vertailevasta näkökulmasta, sodan mentaliteettihistoria ja naisnäkökulma.

Erityisala suomalainen toisen maailmansodan muistikulttuuri vertailevasta näkökulmasta, sodan mentaliteettihistoria ja naisnäkökulma. Erityisala suomalainen toisen maailmansodan muistikulttuuri vertailevasta näkökulmasta, sodan mentaliteettihistoria ja naisnäkökulma.

marttihaikio_www
VTT, professori, Suomen poliittisen historian dosentti

Martti Häikiö

Helsingin yliopisto
martti.haiko(at)kolumbus.fi

Olen kirjoittanut väitöskirjani liittoutuneiden interventiosuunnitelmasta talvisodassa. Talvisota tulisi jakaa kahteen vaiheeseen: yksin kolme viikkoa sodan alussa, yhdessä ja osana suurvaltapolitiikkaa joulusta 1939 rauhantekoon. Lue lisää

Nämä vaiheet olivat luonteeltaan hyvin erilaisia, minkä vuoksi ne tulisi erottaa myös niminä, aivan kuten jatkosota on jaettu hyökkäysvaiheeseen, asemasotaan, kesään 1944 ja Lapin sotaan. Parhaillaan kirjoitan P. E. Svinhufvudin elämäkertaa, minkä vuoksi vapaussota ja kapinan kukistamiseksi käyty sisällissota 1918 ovat päivittäin tutkimuksen kohteena. Svinhufvud oli tuolloin pääministeri, ulkoministeri ja tosiasiallinen valtionpäämies.”

”Kansakunnan identiteetti perustuu sen historian tuntemukseen. Suomen selviytymistaistelu ja erityisesti itsenäisyyssodat 1918 ja 1939–1945 muodostavat keskeisen osan satavuotista itsenäisyyttään juhlivan Suomen valtion suurta kertomusta. Mutta Suomi on paljon vanhempi, minkä vuoksi ei pidä unohtaa myöskään vanhempaa sotahistoriaamme Ruotsin ja Venäjän ajalta.

markku_jokisipila
VTT, professori, Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja

Markku Jokisipilä

Turun yliopisto
jokisip(at)utu.fi

Erityisala Suomen ulkopoliittinen päätöksenteko sodan aikana ja Suomen käymien sotien sijoittuminen osaksi laajempaa kansainvälistä toisen maailmansodan kontekstia. Lue lisää

”Tuntematta menneisyyttä ei voi ymmärtää nykyhetkeä eikä orientoitua tulevaisuuteen. Talvi-, jatko- ja Lapin sodat muovasivat suomalaista yhteiskuntaa tavalla, jonka jäljet näkyvät edelleen.”

marianne_junila
FT, tutkija, dosentti

Marianne Junila

Oulun yliopisto
marianne.junila(at)oulu.fi

Tutkinut erityisesti sodan sosiaalihistoriaa, sitä kuinka ihmiset järjestivät elämänsä ja arkensa, miten he kokivat, selviytyivät ja miten sota muutti heidän elämänsä kulkua. Lue lisää

Sotahistoriakeskus, jonka kertoma sotahistoria kattaa kaikkien ihmisten kokemukset, on tarpeen, jotta suomalaiset voisivat ymmärtää sotia ja niiden yhteiskunnassa edelleen viipyviä vaikutuksia sekä nähdä itsensä osana suomalaista, eurooppalaista ja globaalia kokemusta.

FT, dosentti, erikoistutkija

Mikko Karjalainen

Maanpuolustuskorkeakoulu

Tutkimuksellinen painopisteeni on ollut talvi- ja jatkosotien ajan suomalaisen sotataidon historiassa. Yksi päätutkimusintresseistä on kohdistunut sotien ajan johtoesikunnan, Mikkelissä toimineen päämajan yleisesikunnan tutkimukseen. Lue lisää

Suomalaiset ovat kiinnostuneita omasta menneisyydestään niin kansakuntana kuin yksilöinäkin. Sotahistoriakeskuksesta voisi tulla toimija, jonka avulla ihmiset pystyisivät jäsentämään tätä osaa menneisyydestään. Nykyisellään sotahistoriaan linkittyneitä toimijoita on eritoten sähköisessä maailmassa lukemattomia. Sotahistoriakeskuksesta voisi muodostua eräänlainen sateenvarjo, jonka alta sotahistoriasta kiinnostuneet voisivat löytää etsimänsä.

ville_kivimaki
FT, tutkijatohtori, Yhteiskunnan historian huippuyksikkö

Ville Kivimäki

Tampereen yliopisto
ville.j.kivimaki(at)uta.fi

Kivimäen erityisala on toisen maailmansodan sosiaali- ja kulttuurihistoria, erityisesti traumaattiset sotakokemukset. Lue lisää

Sotasukupolven harventuessa suoraa yhteyttä sodan kokeneisiin ihmisiin ei enää pian ole. Tästä syystä on tärkeää, että sotahistoriakeskus tuo esiin mahdollisimman monipuolisen, inhimillisen ja totuudenmukaisen kuvan vuosien 1939–1945 menneestä kokemusmaailmasta.

FT, Suomen historian dosentti

Ali Pylkkänen

Turun yliopisto
Maavoimien esikunta
ali.pylkkanen(at)mil.fi

Olen tutkinut sotahistoriaa (military history) laaja-alaisesti keski-ajalta nykyaikaan. Painopistealueeni ovat suurvalta-ajan 1600-luvun suomalaisen sotaväen tutkimuksessa ja suojeluskuntajärjestön 1918–1944 sekä suomalaisen vapaaehtoisen maanpuolustustyön tutkimuksessa. Lue lisää

Suojeluskuntajärjestön ja Suomen Reserviupseeriliiton toiminnan osalta olen mm. selvittänyt, mikä oli niiden merkitys sotilaallisen maanpuolustuksen kannalta yleisen asevelvollisuuden rinnalla ja ”talvisodan ihmeen” taustalla.

Sotahistoriakeskus on kannatettava asia tuoreimman tieteellisen tutkimustiedon välittämiseksi Suomen viime sodista, niiden taustoista ja sotien vaikutuksesta suomalaiseen yhteiskuntaan koko kirjossaan. Sodat ovat valitettavasti normaali osa ihmisten elämää; niitä ei pidä idealistisesti haudata pois mielestä, koska silloin olemme jo varomattomasti astuneet askeleen lähemmäksi mahdollista seuraavaa sotaa. Sodista ja taisteluista sekä niiden kauheudesta kuin myös sodan ajan normaalielämästä rintamalla ja taistelevien joukkojen selustassa on kerrottava asiallisesti paitsi osallisten kokemusten myös tutkimustiedon pohjalta.

Se edesauttaa muistamaan, kuinka välttämätöntä on pitää yllä uskottavaa puolustuskykyä sotien ennaltaehkäisemiseksi. Pienen kansan itsenäisyyden kannalta ei ole yhdentekevää, miten kansa jaksoi sodan kurimuksen: taustalla on sankaritekoja, uskoa Korkeimman Varjelukseen, maanpuolustustahtoa ja kansa ”yhtenä miehenä” -ajattelua aina kotirintaman naisia, lapsia ja vanhuksia sekä työvelvollisia myöten.

Ei pidä myöskään unohtaa toisinajattelijoita tai yhteiskunnan sodan aikanakin jatkuvaa normaalielämää: kauppaa, talouselämän pyörittämistä, koulua, kasvatusta jne.

Sotahistoria - menneisyys innovaatioympäristönä -hanke

Sotahistoria – menneisyys innovaatioympäristönä -hanke valmistelee valtakunnallisen sotahistoriakeskuksen perustamista Mikkeliin. Suunnitelma valmistuu maaliskuussa 2017, jonka jälkeen Mikkelin kaupunki päättää hankkeen etenemisestä.

Mikkeli tunnetaan päämajakaupunkina, jossa on sijainnut Suomen puolustusvoimien päämaja kaikkien itsenäisyyden ajan sodissa. Kaupungissa on yli 40 vuotta toiminut Päämajamuseo ja 1980-luvulta lähtien Jalkaväkimuseo. Sota- ja erityisesti päämajahistoria on alueen kulttuuriperinnön kärkiteema, joka erottaa seudun kaikista muista Suomen paikkakunnista.

Mikkeli on kansallisesti merkittävä arkistokaupunki, jolla on käytössään valtakunnallisesti poikkeuksellisen hyvät teknologiset ja tiedolliset edellytykset soveltavan tutkimuksen kaupallistamiseen ja elinkeinoa tukeviin sovelluksiin.

Vuonna 2018 kaupungissa avataan arkistolaitoksen keskusarkisto, johon voidaan sijoittaa puolustushallinnon keskeiset sota-ajan arkistot. Toisessa maailmansodassa luovutettujen alueiden arkistoaines sijaitsee Mikkelin maakunta-arkistossa. Mikkelin ammattikorkeakoulun ja Helsingin yliopiston/Kansalliskirjaston digitointi – ja konservointikeskus sekä muut Digital Mikkeli -klusterin toimijat muodostavat maakunnan kehittyvän digitaalisen kärjen ytimen. Sotahistoria – menneisyys innovaatioympäristönä -hanke tähtää alueen elinvoiman vahvistamiseen alueellista ja kansallista kulttuuriperintöä hyödyntäen matkailun ja digitaalisen osaamisen avulla. Hankkeessa kokeillaan sotahistoriaan liittyvien sisältöjen ja digitaalisten mahdollisuuksien ennakkoluulottomia yhdistelmiä.

Sotahistoria – menneisyys innovaatioympäristönä -hankkeella on kaksi päätavoitetta: tuottaa tarvittavia aineistoja, selvityksiä, suunnitelmia ja sopimuksia fyysisen ja sähköisen sotahistoriakeskuksen perustamiseksi ja toisaalta kokeilla ja tuottaa sotahistoriaan pohjaavia sähköisiä tuotteita ja palveluja, jotka palvelevat yrityksiä ja yleisöä ennen keskuksen perustamista.

Syksyllä 2014 toteutettiin Sotahistoriakeskus Mikkeli -esiselvityshanke. Sen mukaan suunnitelmissa oleva sotahistoriakeskus nähdään ensisijaisesti toisen maailmansodan, talvi- ja jatkosodan taistelukenttien ja kotirintaman tapahtumien kokemus- ja elämyskeskuksena ja oppimisympäristönä, yksityisten ihmisten sota-aikaa kuvaavien aineistojen sähköisenä arkistona ja sotahistoriaan ja sota-aikaan liittyvien digitaalisten palvelujen ylläpitäjänä ja tarjoajana. Keskuksen toteutuksessa korostetaan yksilöllisiä, inhimillisiä kokemuksia joihin kävijä voi samaistua ja joista hän voi oppia. Kehittyvään mediateknologiaan perustuva keskus on moniääninen ja interaktiivinen sotahistoriaa esittelevä matkailu- ja tietokeskus, joka kiinnostaa myös kansainvälisesti. Tieto- ja näyttelykeskus tukee alueen matkailu- ja kulttuuripalvelujen kokonaisuutta.

Yhteystiedot

Projektipäällikkö
Tapio Honkamaa
tapio.honkamaa(at)mikseimikkeli.fi
+358 440 350 300

Näyttelyasiantuntija
Olli-Pekka Leskinen
olli-pekka.leskinen(at)mikseimikkeli.fi
+358 440 361 610

Asiantuntija
Pia Puntanen
pia.puntanen(at)mikseimikkeli.fi
+358 440 361 612

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
Sammonkatu 12
50130 MIKKELI
+358 15 361 600
www.mikseimikkeli.fi